Kirjan päähenkilö on nuori mies, joka määrätietoisesti nousee, kyseenalaisin ja rikollisin keinoin, köyhyydestä rikkauteen. Mies järjestää ylellisiä juhlia, kuuluu jetsettiin, mutta ei tule hyväksytyksi niiden tahoilta, jotka ovat syntymärikkaita. Syntymärikkaat ylenkatsovat ja halveksivat uusrikkaita. Juopa on suuri ja lähes ylittämätön, ja se saa aikaan kiihkeän jännitteen, ilmapiirin, joka huokuu kirjan sivuilta, tunkeutuen lukijan ihon alle.

Päähenkilö on rakastunut syntymärikkaaseen naiseen. Intohimoista ihailua ei estä edes naisen aviomies. Nainen on aikanaan torjunut päähenkilön rakkauden, koska tämä ei ole kyllin rikas, mutta miehen vaurastuttua, nainen huomaakin rakastavansa tätä. Heidän suhteensa alkaa, salassa muilta. Rakkauden leikki käynnistyy.

Päähenkilön ystävä on sivusta tarkkailija, kirjan moraalinen selkäranka, jonka silmien kertomana lukijan eteen levittäytyy eräs aikakausi ja ikuiset teemat, jotka piinaavat, hallitsevat ja lopulta erottavat ihmiset toisistaan: vauraus, kaksinaismoralismi, ylpeys, intohimo, salaisuudet, petokset, mustasukkaisuus, valheet, onneton rakkaus, rangaistus. Kaikki aiheita, jotka kuuluvat täydellisesti viihdyttävään romaaniin. Tunteet ovat pinnassa, elämä on melodraamaa suurilla panoksilla. Kirjan puitteet ovat täydellisen satumaiset, New York sykkii romantiikkaa, aisteihin vetoava jazz-trumpetti hyväilee ihoa ja saa kaipaamaan sitä, mikä on kiellettyä. Sanojen ja tapahtumien symbolismi ei haittaa liiaksi, tunteet vievät voiton analyyttisestä lähestymistavasta tätä kirjaa lukiessa.

698957.jpgKirja on jazz-aikakauden klassikko Kultahattu (1925). Kirjan kirjoitti F.Scott Fitzgerald, jonka muita teoksia ovat mm. Kaunis ja kadotukseen tuomittu, Yö on hellä ja postuumisti koottu novellikokoelma Pat Hobby Stories.

Miehen kirjoittamaa hömppää, ehdottomasti. Olisiko kirjasta tullut klassikkoa, jos se olisi ollut naisen kirjoittama, sitä en tiedä, eikä sen niin väliä. Kirja on hyvä. Suosittelen.

- SusuPetal