1308466.jpg

Uusi kustantamo Vaskikirjat on reippaasti ottanut asiakseen suomentaa aiemmin kääntämättömiä fantasiakirjallisuuden klassikoita. Lajityyppiähän on viime vuosina julkaistu paljon, mutta kirjat ovat jämähtäneet J. R. R. Tolkienin Sormusten herran jälkeiseen suurteosfantasiaan, josta omaperäisyyttä on usein vaikea löytää.
    Erinomaisen vastapainon tarjoaa englantilaisen lordi Dunsanyn (1878-1957) Haltiamaan kuninkaantytär, jota ei epäröi nimittää yhdeksi viime vuoden tärkeimmistä käännöskirjoista. Kirja osoittaa, mistä tulivat Tolkienin vaikutteet, ja samalla se näyttää, että fantasiaa on mahdollista kirjoittaa muutenkin kuin vain kertomalla massiivisen tarinan, jossa päämääränä on voittaa jokin suunnaton paha. Dunsany yhdistää kauniisti ja koskettavasti pienen idyllin ja laajat kosmiset visiot.
    Haltiamaan kuninkaantytär ilmestyi alun perin vuonna 1924 ja on hyvä muistutus siitä, että ennen Tolkienin pääteosta fantasia oli monimuotoinen kokeilujen alue. Lordi Dunsanylle tärkeitä vaikutteita olivat Raamatun kertomukset, joista näkyy muistumia muun muassa hänen kauniissa kielessään, jossa käytetään paljon toistoa ja luettelointia. Suomentaja Johanna Vainikainen-Uusitalo selviytyy työstä ihailtavasti.
    Mytologiaan Dunsany tuntuu suhtautuneen vapaamielisesti eikä ole selvästikään yrittänyt muodostaa kokonaista maailmaa niin kuin Tolkien. Välillä tuntuu, että kirjailija on vain keksimisen innosta heittänyt ideoita paperille. Se ei haittaa vähääkään.

Tarinakaan ei ole ihan tavanomaisimmasta päästä. Erl-nimisen keskiaikaiselta vaikuttavan englantilaisen kylän hallitsija lähettää poikansa hakemaan Haltiamaasta vaimon itselleen, koska vanhimpainneuvosto on määrännyt, että tulevalla hallitsijalla tulee olla taikavoimia. Tehtävä onnistuu noidan takoman miekan avulla, mutta Haltiamaan kuningas säikähtää niin että kun hän saa houkuteltua tyttärensä takaisin rajan taakse, hän hävittää Haltiamaan ja "meidän maailmamme" välisen rajan eikä kukaan enää voi löytää sitä.
    Haltiamaan kuninkaantytär muistuttaa paikoitellen Tove Janssonin Muumeja. Kummassakin viehättää tapa tai taito kirjoittaa niin, että lukija tuntee koskettelevansa omia muistojaan. Samalla maailma näyttää sekä pelottavalta että lohdulliselta.
    Metsien osuus näiden tunteiden muodostumisessa on ehtaa englantilaisuutta - samanlaisia tuntoja näkyy myös Tolkienilla ja myöhemmällä kirjoittajalla, Robert Holdstockilla, jonka Alkumetsä (1984) sijoittuu melkein kokonaisuudessaan metsään.
    Dunsanyn vaikutusta näkee paljon myöhemmissä fantasiakirjailijoissa, jotka väistelevät lajityypin pakollisimpia kliseitä - Peter S. Beagle ja Neil Gaiman ovat kummatkin ilmoittaneet ihailevansa Dunsanya. Gaimanin kädenjälkeä on myös Haltiamaan kuninkaantyttären suomennoksen ylistävä esipuhe.

- Juri Nummelin

(Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa tammikuussa 2008)

Vaskikirjojen teosesittely
Kiiltomadon arvostelu
Official Site of the Dunsany family and the author Lord Dunsany
Lordi Dunsany Wikipediassa englanniksi ja
suomeksi