995014.jpg

Mies istui katukahvilassa Espan laidalla. Hän oli ostanut iltapäivälehden ja luki sitä keskittyneesti. Istuuduin viereiseen pöytään ja tilasin tarjoilijalta jääteetä. Odottaessani juomaani katsoin miestä. Hänen vaalea kesäpukunsa oli kallis ja tyylikäs ja siinä oli laadun tuomaa huolettomuutta. Mies oli heittänyt jalkansa toisen päälle ja hän heilutti nilkkaansa hitaasti edes takaisin. Hänen paitansa kaksi ylintä nappia oli auki, eikä hänellä ollut solmiota. Näin vaalean, lähes untuvaisen karvoituksen hänen rinnassaan ja tiesin, että se tuntuisi nukanpehmeältä sormieni alla.
Ohut kangas, joka peitti minut, takertui tiukasti reisieni ja pakaroitteni ympäri saaden ihoni araksi ja pehmeäksi. Painoin reisiäni toisiaan vasten, mutta levottomuus ei jättänyt minua.

– Miksi sinä varastit ne kellot?

Ainoastaan miehen nilkan pysähtynyt liike kertoi hänen kuulleen kysymykseni.

– Miksi sinä et antanut minua ilmi?

Hänen äänensä oli huvittunut, eikä siinä ollut jälkeäkään hämmennyksestä tai pahoittelusta.

– Asia ei kuulunut minulle.

Miehen nilkka alkoi jälleen liikkeensä. Hän nosti katseensa lehdestä ja näin hänen silmänsä ensimmäisen kerran. Ne olivat vaalean harmaat, lähes värittömät. Pupilli oli suuri, ja iiristä kiersi ohut, musta kehä, joka sai harmaan näyttämään läpikuultavalta. Hänen ripsensä ja kulmansa olivat hyvin mustat.

– Onnistutko sinä aina?
– Enhän minä onnistunut, mies sanoi hymyilemättä. – Sinähän näit minut.

– Oletko sinä varas?

Vain pieni varjo hänen suupielessään kertoi, että kysymykseni huvitti häntä.

– Sitäkin.
– Mitä muuta sinä olet?
– Kaikkea. Mitä vain haluat. Huijari, taikuri, mitä vain. Mitä vain haluat.

Tunsin auringon säälimättömän paahteen lehmusten takaa. Miehen silmät eivät päästäneet minua otteestaan. Hänen katseensa repi ohuen kankaan iholtani. Tunsin jäisen hohteen nänneissäni ja halusin hänen koskettavan minua.

– Taikuri?

Ääneni oli soinnuton, hiljainen ja näin hänen hymyilevän.

– Taikuus, huijaus, varastaminen. Ne ovat yhtä ja samaa. Illusioita jostain saavuttamattomasta. Minä teen saavuttamattomasta totta. Se on minun todellisuuttani.
– Miten sinä teet sen?

Miehen matala ääni oli härnäävä, mutta hänen silmänsä eivät enää hymyilleet.

– Minä voin tehdä mitä vaan. Minä näytän sinulle. Minä näytän sinulle taian, huijauksen, jotain, josta et ole voinut edes uneksia, sillä todellisuutta ei voi uneksia. Todellisuus tapahtuu. Nyt.

Mies asetti lehden pöydälle. Hänen sormensa siirtyivät housujen vetoketjulle ja hyvin hitaasti hän avasi vetoketjun.

– Tule.

Kuulin ympärilläni iltapäivän levottomuuden puiston hiekkakäytävillä, ohiajavissa autoissa, huutavissa liikennevaloissa. Nousin. Kesämekkoni ohut kangas oli piiloutunut kosteiden reisien väliin. Mies tarttui kankaaseen, repi sen iholtani, tarttui käteeni ja veti minut syliinsä, nostaen samalla kankaan pakaroitteni alta. Hänen kätensä sukelsi helman alle ja siirsi sivuun pikkuhousuni pakaroiden päältä. Tiukka kangas painui vakoani vasten miehen kerätessä ohutta pitsiä sormiinsa.

– Mitä he näkevät? mies kysyi puhaltaen kuumaa ilmaa kaulalleni. – He näkevät miehen ja naisen sylikkäin, niin kuin rakastuneilla on tapana, niin kuin kesällä on tapana. He eivät tiedä muuta kuin sen, mitä näkevät. Se ei ole taikuutta. Tämä on…

Miehen sormi työntyi sisälleni. Selkäni kaareutui, mutta miehen toinen käsi piti minut paikoillani. Yritin kääntää kasvoni miestä kohden, pyytäen suudelmaa, mutta hänen kätensä lukitsivat minut paikoilleen.

– Tämä on taikuutta. Me emme ole rakastuneita, niin kuin he luulevat. Me vain rakastelemme.

Mies veti sormensa sisältäni. Hänen peniksensä sykki pakaroitteni alle. Hän liikahti kevyesti, nostaen minua samalla. Hänen elimensä soljui sisääni ja tunsin emättimeni lihasten tiukentavan otettaan.

Miehen huulet löysivät suojaamattoman olkapääni ja hänen hampaansa pureutuivat ihooni. Samassa orgasmi alkoi hiipiä nilkoistani ylöspäin, kohti sääriä. Reiteni jännittyivät, pakarani nousivat ja laskeutuivat, päästäen miehen yhä syvemmälle sisääni. Suustani purkaantui huuto, jonka mies vaimensi huulillaan. Hän laukesi sisääni.

Avasin silmäni ja näin hänen katsovan ohikulkijoita ilmeettömänä. Nousin hitaasti ja vedin mekkoni reisieni suojaksi. Hänen spermansa valui sisältäni ja liikutin pakaroitani saadakseni pikkuhousuni paikoilleen. Mies otti lehtensä ja nousi. Hänen housujensa vetoketju oli kiinni.

– Kiitos, ettet paljastanut minua siellä liikkeessä.

Hän kääntyi ja lähti. Katsoin kättäni, johon hän oli sujauttanut yhden varastamistaan kelloista. Se oli miesten kello, liian suuri minulle ja sen platinan harmaudessa oli sama sävy kuin hänen silmissään.

...jatkuu...

- SusuPetal