Tiesitkö, että

  • Kersti Bergroth on 1950-luvulla ohjannut suomalaisia naisia löytämään Roomasta kunnon korsettiliikkeitä
  • "uskollisuuden ja kunniallisuuden vaatimus on sisäänrakennettuna" Ilona Meretojan romaanien henkilöhahmoissa
  • Mirja Heikkilän romaanien naisten päämääränä on taloudellisesti edullinen avioliitto
  • Pirjo Tuomisen naiset kadottavat omaisuutensa miesten myötä
  • Raija Harjun "pirteä ja omatoiminen sankaritar aluksi vakuuttaa itsenäisyyttään, mutta heittäytyy lopuksi miehen turvalliseen syliin"
  • Leila Tuuren historiallisissa romaaneissa historia ei sivuuta yksilöä
  • Pirjo Rissasella on "konstailematon kertojan ääni"
  • Kaisa Niemen romaanien naiset ovat syömishäiriöisiä ja kärsivät ulkonäkökomplekseista
  • Anja Aureen romaanien maailma on "hiukan vaarallisempi, arvaamattomampi ja väkivaltaisempi kuin normaalikaavaisen naisviihteen"
  • Anneli Salosella romantiikka ja dekkariaines sekoittuvat
  • Marja Orkoma on oikeasti Pirkko Arhippa
  • Liisa Tammiota on verrattu Hilja Valtoseen
  • Eira Pättikankaan mieshahmot eivät yleensä aikuistu ja taipuvat usein noudattamaan suvun odotuksia
  • Tuija Lehtisen teksti ei ole hampaatonta
  • Nina Banerjee-Louhijan keskeisiä teemoja ovat naisen itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys, rakkaus ja erotiikka
  • Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustoseksi kohentaakseen kotimaisen viihdekirjallisuuden tasoa ja tarjotakseen kansainväliselle viihteelle kotimaista vastinetta - kirjastoihmisten toiveesta?

Kotimaisia naistenviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (1999) paljastaa kaiken tuon ja kertoo ennen kaikkea esittelemiensä kirjailijoiden teoksista. BTJ:n kustantama kirja on tuhti paketti niille kotimaisen naisviihteen ystäville, jotka ovat valmiita tarttumaan vakiintuneiden nykynimien romaanien lisäksi vanhempiin, osin jo mummolan kirjahyllyyn unohtuneisiin teoksiin. Kirjan ilmestymisestä on jo niin kauan, että se tarvitsisi kipeästi päivitystä. Uusia naisviihteen taitajiahan on tullut paljon lisää.

Teosten esittelyn lisäksi kirjassa kiinnostavaa on historiallinen perspektiivi. Naisviihdettä on kirjoitettu kauan, mutta sen konventiot ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet ainakin moraalikoodiston ja naisen itsenäisyyden painottamisessa paljonkin. Vai ovatko sittenkään niin paljon kuin äkkipäätään luulisi? Kotimaisen naistenviihteen taitajiin tutustuu parhaiten kirjastossa, se löytynee ainakin monen kirjaston käsikirjahyllystä.

- Tuima